Dawrugol Senegal ngam Ƴellitde Ɗemɗe Ngenndiije
Kuule Laamu Ngenndi Senegaal ngam Wallitde he Ɓamtaare Ɗemngal Ngenndiyeewal Pulaar
Fayndaare waɗde ɗemɗe ngenndiyankooje Senegal ɗemɗe pinal, kadi tuugnaade he ɗuum ngam rokkude jaŋde ndee (nehdi) kutorɗe baawɗe jibin’de ngartam nafojam tawa ko jahdu ɗam e kesam-hesaagu e ɓamtaare, ko alaa e sago maa ɗemɗe ɗee mbinndee kadi ɗe naatnee he tippudi jaŋde ndee kanum he kuwtorɗe golle laamu ɗee e kala geɗe nguurndam leydi ndii.
Gila 1960, nde laamu Senegaal felliti huwtoraade alkule latin ngam winndude ɗemɗe ngenndiyankooje ɗee, binndol e jaŋde pulaar seeraani e ƴellitaade.
He 1980 laamu nguu yaltini dekkere Tng. 80-1049 ñalnde 14 Yarkomaa/Octobre 1980 ngam lelnude kuule mbinndiin e cañu kele pulaar. Kono ummaade ndeen fayde hannde Pulaar waɗii taaɓabnde mawnde he yeeñcin’de ganndal kanum e muulngo defte.Ko ɗuum waɗi laamu ngu faami wonnde ɗeen kuule nattii waawde yon’de ngam reen’de mbinndiin e cañu kelme pulaar. Ko ɗuum saabii he yontere 29 bre Ngenndiyankoore ngam Ƴellitde Binndol (Semain National de l’Alphabétisation), dekkere Tng.80-1049 saataama kadi o timmitinaa he mbaylaaji jooɗinooɗi ñalnde 7 e 8 Silto/Septembre. He ngoon baylogol, ɓe kiisiima heen keɓe dañaaɗe he kuwtorogol ɗemngal ngal binndol e goottingol kelme hakkunde calte fulɓe (he kala ɗo mbaawi jeyeede he nder Afrik) kanum e ceertugol ngaddiinaaji. Ɓe teskiima heen kadi taaɓanɗe baɗaaɗe he ɗemngal ngal to bannge wiɗtooji e ballifanɗe.
Ƴeew journal officiel du Senegal
Ƴeew journal officiel du Senegal
Binndi Pulaar 