Nde naange woni deweteeɗo: Diine Fulɓe Gaadanteejo e hol ko woni Harameeji jeeɗiɗi he biyɗe Yero Dooro Jallo
Diine ina jeyaa e pine pulaagu ɓooyɗe gila Fulɓe peeñi to dunuyaa faade hannde, ɓe meeɗaani seertude e diine. Ɓe ngadii anndireede ko rewooɓe diine naange, oon ko e diineeji ɓooyɗi jeyaa. Peeñgol makko, ina hoddiree 8000 kitaale ko adii jibineede Isaa.
Leñɗi keewɗi askitintooɗi he dunuyaa ndewiino oon diine. Ko ɗiin ngoni: Drawidi en to Hinndi, Fulɓe e Ejipsiy (Kemit) en adiiɓe, Ecoppiyaŋkooɓe e Yamaniyaŋkooɓe. Qur’aana haalii oo ɗoo diine.
Fillaaji ɓooyɗi na mbiya, Oo ɗoo diine fawii ko e fiɓnde nde maamiraaɓe adiiɓe piɓondirnoo e geno e dow harameeji jeeɗiɗi (7), woni geɗe jeeɗiɗi (7) so ɓe ngoppiiɗe Allah leeɓtataaɓe, hoynataa ɓe aduna kam e laakara. Ɗuum woni e ɓe njuula he puɗal naange he mutal mum, hitaande fof eɓe koora balɗe cappanɗe nayi (40). Fiɓnde (ndeɓe ngaadondirnoo e Geno) ndee woni:
- Min penataa
- Min kulataa
- Min tooñataa
- Min ngujjataa
- Min njamfotaako
- Min ngoopataa (njaalotaako)
- Min taƴataa enɗam.
So oon tigi ene juula, yoo o hofu kolli (peɗeeli) makko ɗii fof heddoo siɓitinndu ndu (hoddaaru) tan. Sabu ko nduun tan ɗaɗol mum jokkondiri e ɗaɗol ɓernde.
Jaɓɓorɗi naange saanga puɗal.
Buuɗal yurmeende fuɗii e binnde geno.
Yoo jam ñallu haa ɗo ciiñsiiñɗi maa kaaɗi.
Jawdi e ɓeesngu na sarii e ladde yoo yiytere maa reen.
Kala ko njiɗɗaa, min coodtirii ɗum biigi e dimaaɗi e ƴiiƴam sagataaɓe.
E min keddii he fiɓnde ma min piɓtataa.
- Min penataa.
- Min kulataa.
- Min tooñataa.
- Min ngujjataa.
- Min njamfotaako.
- Min ngooptaa.
- Min taƴataa enɗam.
Aamiin
So Naange ƴellitiima e hoore
Buuɗal yurmeende a toowi a seniima, a laatiima kalhaldi binnde e hakkunde tagooje.
ɓure maa limotaako, a yaynaniima binnde. A finndinii nguurndam e nder aaludere mum fenndiinde,
a softinii tagooje. E min keddii e fiɓnde maa min piɓtataa.
Ɓe ndeftoo kadi harameeji jeeɗiɗi ɗii ɓe pawa heen:
Yoo jam ñallu haa ɗo ciiñsiiñɗi maa kaaɗi.
Aamiin
Duusirɗi Naange
Buuɗal yurmeende a wayniima e jiyɗe amen. A diƴii e niɓɓe mbewru caggal adunaaji. Jam caggal maa E min keddii e fiɓnde geno, min piɓtataa.
- Min penataa.
- Min kulataa.
- Min tooñataa.
- Min ngujjataa.
- Min jamfotaako.
- Min ngooptaa.
- Min taƴataa enɗam.
Kala ko dañaa, ko ko renndaa. Yoo jam waal wuro e ladde.Yoo giɗli e weltaare mbaal he ɓerɗe.
Aamiin
Jamma a Jofii niɓɓe curii gite,binnde njofii pittaali njebbilanii ɗoyngol.Yoo a suddu min wibjo kisal min keddoo he ndeenka geno, mo yitere mum ŋoŋtaa, ɗaanotaako.E min padi e buulol ndoogu ma, kuuñcoowol niɓɓe jalbina binndi, finndina nguurndam e nder aaludere mum.
Ko aan duumii, aan saasi, goɗɗo e goɗɗum alaa.
Aamiin
Eggaa ko ummoraade he yeewtere Ceerno Yero Dooro Jallo waɗno Mali he 1998. Nde tiitoonde mum ko: Jubbannde he Pinal Fulɓe.
Binndi Pulaar 