Binndi Pulaar

Caggal nde deftere Porofesoor Abuubakri Muusa Lam, Fulɓe Gila Heli e Yooyo Haa Fuuta Tooro, yalti, en mbaɗiino winndannde he lowre men http://www.pulaaronline.com, nde tiitoonde mum wonnoo ko: Hol ko addi Pesooɗe he Binndol Pulaar? Hono no yimɓe heewɓe, he ngaan saanga, en kucciniino feloore he kuwtorogol pesooɗe he binndi makko he dow luutndare ko nanondiraa he kuule mbinndiin Pulaar. Sikke alaa he oon tuma en naniino omo jaaboo kala felatnooɓe mo he binndanɗe he ɗemngal Farayse nder Jamaa-Tabital Pulaaku.

Ko ɓooyaani en kawrii he winndannde Pulaar juutnde nde Porof. Abuubakri M. Lam waɗi gila he ngaan saanga, ngam fammin’de heen yiyannde makko, e hol ko addanimo ɓeydude pesooɗe he binndi makko.  Ko fotde men, hayso en ɗaɓɓaani yamiroore makko, jippin’de ɗoo ndeen winndannde, ngam mo woni kala ñaawirana ɗum hakkille mum.

---

CAGGAL PAALEL NJUUMRI E SAWRU GANNDAL: HUJJIKINAADE YÓNTII

E ndee-ɗóó winndannde, njiɗmi ko ruttaade e ko faati e lelnde binndól ɗemngal pulaar. Waɗi noon ko won nan-nanti njettii mi ; ko ɓurmi teskitaade e majji ko ñiŋooje jówitiiɗe e no lelnirmi binndól e Sawru Ganndal. Ɗuum noon alaa-e-sago mi jaaboo, mi rokka dalillaaji gaddanɗi mi winndirde no mbinndirmi nii, gila e Paalel Njuumri. Ko adii kóó fóf, mi siftina ko kaalnóómi e puɗɗórgel- golle Paalel Njuumri :

« Njokkirten puɗɗórgel-golle men ko lelnde binndól. Eɗen nganndi won sarɗi darnaa ko faati e no pulaar fóti winndireede ; eɗen nganndi kadi won wiɗtooɓe men yaaruɓe ganndal ɗemɗe sakkitɓe peeje ko faati e ɗuum. Enen noon to bange men, mbindirɗen tan ko no hakkille men sikkiri ko noon fóti winndireede. Ɗuum alaa ko bonnata hay dara. Eɗen cikki hannde yimɓe póti ko acceede ndurna miijóóji mumen e no binndól ɗemngal mumen fóti leloraade ; aduna e juutde koyngal, maa won ɗo yimɓe kawri, tawa kadi hay gooto ɗawaaka to baŋnge peeje : so mesalal saamii, mawɗo ene hocca, cukalel ene hocca. E ngoon yeeso kadi, deftere men ndee ko jarriborde sabu won ɗo kóŋnguɗi góóti mbinndiraa e mayre e fannuuji ɗiɗi céérɗi, ɗuum fóf noon haa yimɓe mbaawa ƴeewande koye mumen hol heen binndól ɓurngól yuɓɓude. Ko ɓuri raɓɓiɗde e haala tan, anniya men ɗoo ne ko yomnaade mbele maa en njiitu laawól ɓurngól feewde.» A.M. Lam

Siftinde ɗii-ɗóó kóŋnguɗi ene haani sabu, e Sawru Ganndal, ko e jarribaade ngonɗen haa jóóni. E Sawru Ganndal, en naannii kesum : wóni pesooɗe nane dów o e e. Wiyaama ko ɗuum ɓuri laawde won heen, haa tééŋti e haralleeɓe wonɓe e salndu toppitiindu ɗemɗe genndiije e laamu Senegaal. E taawilaaji, wiyaama won e maɓɓe yaaɓe haa mbii deftere ndee fotaani jaŋngeede e duɗe ɗe laamu halfi. Won sehilaaɓe njééwtidmi Pari, e ɗanngal mbaɗnóómi toon e léwru settaamburu, ɓeen ne ko haala pesooɗe ɗee kaali.

So tawii heɓii ɗoon, fótii haŋkadi mi jaaboo, mi hujjikinoo. E oon sahaa, kala jom hakkille maa waaw anndude so tawii ko e juumre ngónmi walla ko miin wóni gadiiɗo finde e ɗaanódinooɓe !

Gila jóóni, mbiyen kam no Sawru Ganndal winndiraa nii, ko goonga, won ɗo luulndii sarɗi laamu nguu ƴettunoo e 14 oktoobar, 1980 ; ndeen ko Seŋngoor laaminoo leydi ndii. Oon sarɗi wóni, e farayse, Décret 80-1049 relatif à l’orthographe et à la séparation des mots en pulaar, wóni e pulaar : « kuulal 80-1049 paatungal e binndól e céérndugól kóŋnguɗi e pulaar ».

Ciftinen ɗoo wonde kuule Seŋngoor ƴettunoo paatuɗe e binndugól ɗemɗe ngenndiije ngaddiino luure keewɗe e oon sahaa ; ɓurnoo heen teskeede ko cówgól alkuule. Ɗuum renndinii mo e Usmaan Semmbéén nde winndiri Ceddo deewuuji ɗiɗi ɗo kuulal binndól wolof ngal Seŋngoor lelnunoo yamiri d gooto. Ɗuum renndinii mo e Seek Anta Jóóp innirnooɗo jaaynde mum politik Siggi, haa oon waɗtini ko woppude Siggi, suɓii Taxaw sabu salaade winndude Sigi no kuulal ngal yamirirnoo nii.

So en njuurniima kuulal paatungal e pulaar ngal, maa en taw won no ngal wiirunoo yoo winndire kono hannde wonaa miin tan salii heen rewde : Hannde ene saɗi binndoowo ŋgu puccu no kuulal ngal lelniri nii, heewi winndeede ko nguu puccu.

Haa juóóni ko noon neɗɗo o, gawri ndi, suudu ndu… kééwi winndireede hannde ko neɗɗo oo, gawri ndii, suudu nduu… E ndaɓɓa, ɗo Seŋngoor raɓɓiɓinnoo fóf, hannde en njuutnat, sabu kala gannduɗo ɗemngal ngal tigi-rigi, feccaani sikke koko juuti. So juutnaaka, ene waawi addude caɗeele heen sahaaji : suudu ndu njiimi ndu so winndiraama suudu ndu njiimi nduu ɓurata feewde sabu ndu gadano oo e ndu baɗtindiiɗo oo ngonaa góóti. So juutnaaka, ndu relatif e ndu article, so en kaalii farayse, ceerataa. E kuulal Seŋngoor, ndu relatif ko jejjitaaɗo ! Ndee-ɗóó ñawannde, ɗemɗiyaŋkooɓe pulaar cafrii ɗum sabu Yèro Sylla hóllirii e deftere mum wiyeteende Grammaire moderne du pulaar, Dakar, Les Nouvelles Editions Africaines, 1982, hello 207, caatagól ɓe caatii kuulal Seŋngoor e oon fannu.

Ko noon ne kadi ngal yejjitiri ó, óó e é, éé. Ɗoo ene jari rippude seeɗa : mbele so tawii kuulal yejjitii, won e amdaare wona e juumre, ko fotnoo moƴƴinde binndól ɗemngal, enen winndooɓe ɗemngal ngal eɗen póti yowaade e ɗuum walla potɗen waɗde ko no Semmbéén Usmaan e Seek Anta mbaɗi nii ? Miin, oɗon nganndi jaabawólam : cuɓiimi ko waasde rewde kuulal ngal, mi timmitina ngal.

So tawii ó, óó e é, éé njejjitaama e pulaar, ɗemɗiyaŋkooɓe winndooɓe e wolof kañum en njejjitaani ɗeen alkuule : saggitorde Arame Fal e saggitorde Souleymane Faye (ɗiɗi ɗee fóf ko e wolof) ene ciftóri ɗe. Ko goonga noon so ɓe mbaɗaano noon, wolof heewat jiɓuyaaji : weer (léwru) seerataano e wéér (ɓaarde, liirde). Ko goonga kadi pulaar ɓuri famdude caɗeele e oon fannu. Kono kadi tawdi pulaar ene ɓadii no feewi wolof, ko enen póti abbaade e maɓɓe, mbaasen joñde no won e ɗemɗiyaŋkooɓe men njoñiri nii. So goonga, kala ƴeewtindiiɗo maa taw wóóróó e wooroo ene cééri no fééwi : wóóróó so ene wooroo ɓuri sabu hay gooto yiɗaa haawteede. Ɗoo pesooɗe nane e dów oo céérndii en e guumu-gaamalde nde njogornoɗen dañde sinno en mbinndiriino nii, e ɗoftaade kuulal ɗowngal binndól pulaar, wooroo so ene wooroo ɓuri… Hay sinno jaŋngoowo jaaynde walla deftere maa waɗtin faamde, caggal nde yuurni yuurnitii, wallude ɗum faamde, tawaa fawii ko e mbinndiin, ɓuri fóóftinde.

Guumu-ŋaamalde ɓurnde ndee-ɗóó mawnude kadi nani :

1. Nguru nguu fof

2. Nguru nguu fof fof

3. Nguru nguu fof fof

Ɗoo ɗo pesooɗe nane ngalaa, maa won sikkuɓe 2 e 3 ko góótum. So pesooɗe ngaddaama, maa tawe wonaa 2 e 3 tan cééri, hay 1 won ko sóómi:

1. Nguru nguu fóf ( nguru nguu no diidórinoo)

2. Nguru nguu fof (nguru nguu koko ɓórtii) ; wolof e pulaar ndenndi kóŋngól ngól.

3. Nguru nguu fóf fof ( nguru nguu no diidórinoo koko ɓórtii)

4. Nguru nguu fóf fóf ( nguru nguu no diidórinoo ; e fannu teeŋtingól)

Ɗoo soklaani ko mbeɗe juutnoo : jiɗɗo binndól juɓɓungól, ngól addataa luural e nder faamaamuya, ene fóti huutoraade pesooɗe no mbaɗirmi e nder Sawru Ganndal nii. Ko noon ne kadi meere séértiri e mééri ; tééru séértiri e teerto. Mo anndaa ɗemngal pulaar, so wallitiraama pesooɗe nane, maa faam ko yaawi oo ee ko bellitiiɗo, oya ko teppiiɗo, walla oo ko ŋaaɓiiɗo oya ko dennduɗo !

En mbii dów wonde haralleeɓe lelnuɓe sarɗiiji binndól wolof kañum en taariima ɗee-zóó caɗeele : E saggitorde Arame Fal e wallidiiɓe mum, jóg, wóni ummaade e wolof, winndiraa ko fesoode nanre (hello 102) ; réy, wóni ko mawni, winndiraa ko fesoode nanre (hello 180). Kono kamɓe ne won caɗeele ɓe ngaddi : e mbinndiin ó juutɗo e é juutɗo, ɗo pesooɗe nane potnoo wonde ɗiɗi (óó, éé), ɓe kaaɗi ko e wootere. Daliilu maɓɓe ko oo-ɗóó : ɓe mbii ko tawdi o teppiiɗo (ó) walla e teppiiɗo (é) so ngardiima o walla e bellitiiɗo, nawórtu ɗumen e nder teppaare, ndeke noon soklaani addude fesoode ɗimmere, wootere tan ene yona, tawdi o walla e dewoowo heen oo waawaa wellitaade (Arame Fal, Rosine Santos et Léonce Doneux, Dictionnaire wolof- français , Paris, Karthala, 1990, k. 11-

13 ; Souleymane Faye, Micro Dico français-wolof, Dakar, 1996, h. 8). Won wiiɓe waɗi Arame Fal e ɗemɗiyaŋkooɓe wolof naatde e ndee-ɗóó feere ko yiɗde ustude pesooɗe, sabu pesooɗe so kééwii, coofnat binndól. Ɗuum Souleymane Faye góóŋɗinii ɗum sabu ko faati e éé, o wii ko waɗetaake pesooɗe ɗiɗ, yoo haaɗe e wootere : « avec l’accent porté sur la première lettre seulement [ée] pour des raisons d’économie graphique », h. 8. E ndaɓɓa, ko ittinde binndól waɗi fesoode ɗiɗaɓere ndee sammineede.

So tawii ɗuum ene wóódi, mbiyen ndeke noon ko hiilnaade mbaadi binndól walla yiɗde ittinde ɗum addani ɓe samminde fesoode ɗimmere dee. Ɗuum jibini ko ɗo o juutɗo teppiiɗo (óó) walla e juutɗo teppiiɗo (éé) potnoo wonde fóf, lomtii ɗoon ko óo e ée. Ko ɗoo noon safaara wonti ñaw ! Sabu so tawii orthographe, wóni e pulaar cellugól mbinndiin, fóti ko wallude jaŋngoowo wonaa majjinde ɗum, mbiyen ɗoo jaŋngoowo wallaaka, ɓeydana ngaanumma. Sabu yiitere nattii yonde e anndude hol no ngól-ɗóó kóŋngól ngól njiimmi fóti jaŋngireede, maa mi wadda heen anndude doosgal kaalangal dów ngal ; mo anndaa ɗemngal ngal kadi ɓuri aande. Ɓurnoo deeƴde e hakkille ko, so taawii ko teppaare foolata udditaare, ɗum holliree haa laaɓa e mbinndiin ; wóni so oo, waɗanee pesooɗe nane ɗiɗi timmuɗe, so ee ne ko noon, tawa yiitere tan ene waawa ñaawde njaŋngiin kóŋngól ; kono elléé ɗemɗiyaŋkooɓe ɓee ko faayndirɓe sarɗiiji wowlaango alkuule e sarɗiiji mbinndiin. Hay sinno ɗii-ɗóó sarɗiiji ene njókkóndiri, ɗi njiidaa sariyaaji, te woto yejjite ko mbinndiin hééwi feññinde wowlaango, ndeke noon fotaani nuskeede.

Ko ɗii-ɗóó dalillaaji fóf ngaddani mi naŋtaade haa tiiɗi e pesooɗe ɗiɗi nane no fééñiri e Sawru Ganndal nii, sabu wowlaango ñaawi ko pesooɗe ɗiɗi, te ɗuum luural alaa e ɗuum ; ko ɗuum ndéwmi haa timmi ; mi waɗaani no wiyaaɓe yoo piy ɓóggi teemedere, ngari haa e capanɗe jóy, kaaɗi ɗoon sabu yurmaade larbeteeɗo oo e hulde huftude nguru kééci mum ! Kono sariya ari dów njurum e ko heddii fóf !

So ɗuum yawtii, wiide huunde so nii fóti wonde e sarɗiiji wowlaango tan yónii, soklaani feññinde e binndól haa timma, ɗuum, e sikkam, ko juumre te kadi adiiɓe winndude e aduna, hono Misiranaaɓe haŋki (binndól feeñi toon ko e duuɓi 3400 hade Annébi Iisaa), ngondaani e ngoon miijo. Kóŋngól maɓɓe góótól ngól ɓe njooportonoo woŋki, ene hollira ɗuum : ankh. ankh tan, alkuulal gannominoowal kin-hinól faɗo, denndingal alkuule tati, ene yonannoo e sellinde binndól ngól kono haɗaani haralleeɓe binndól Misira haŋki jokkude heen e wóni n e kh mbele maa njaŋngiin oo ɓeydo weeɓde.

Kmt, wóni innde nde ɓe innitortonoo, ene sellannoo tan e Kmt, kono ɓe ɓéydu heen gorko, debbo e diidi tati kólliróóji kééwééndi ; gorko oo, debbo oo e diidi tati ɗii fóf alaa heen ko jaŋngetee, alaa, ko haa ko joopaa koo ɓeydoo laaɓde tan, waawa seerde e ko wayi no Kmt, wóni innde leydi maɓɓe.

Ɗum-ɗóó hóllirta tan ko geɗal yiitere fotaani yejjiteede e mbinndiin. Daliilu wonde so pesooɗe kééwii, binndól soofat, wonaa daliilu tiiɗɗo : ɗemɗe leyɗeele Eskanndinaawii, wóni leyɗeele baaɗe no Suwed,

Norwees, Feelanndo ɓuri zóó fóf heewde pesooɗe e toɓɓe kono haɗaani ɗumen muulireede defte, te boom njoɗndam so fóóɗóndirii e cellal, ko cellal foti ɗaftude, wonaa kañum haani sooyde !

Maa won sikkuɓe ko enen tan kaɓetee hare pesooɗe e pulaar, alaa, wonaa enen tan sabu ɗemɗiyaŋke gooto Muritaninaajo, jóóɗiiɗo hannde Amerik, kañum ne ene wayi no ko e ndeen hare wóni. Oon ɗemɗiyaŋke wiyetee ko Mammadu Ñaŋ (Mamadou Niang), o jeyaa ko Ɓoggee, koo Haal-pulaar, te o winndii saggitorde waɗnde faayiida. Ndeen saggitorde wóni Pulaar-English/English-pulaar Standard Dictionary, New York, Ippocrene Books, Inc., 1997 ; kelle 278. E fuɗɗoode saggitorde ndee, Mammadu Ñaŋ haal no góllórii, rókki dalillaaji ɗówɗi golle mum (kelle IƳ-ƳƳIƁ) haa timmi. Ko e nder ɗuum o hólliri wonde pesooɗe ene póti huutoreede : é e nder céli ; éé e nder cééli ; ó e nder ɓólél ; óó e nder ɓóólél (hello ƳI ; o rókkii kadi kóŋnguɗi góɗɗi : kelle 27 e 81). So tawii njiiduɗen miijo ko e oo Fuutaŋke, muynuɗo pulaar, ruttii wóni ɗemɗiyaŋke, bójji men ɗii ene fóti mbaɗtee hakkille.

So ɗuum yawtii, alaa ɗo fawii ŋ wooda e alkuule pulaar Koŋkord (waccoore Sammbayal Gay) winndiree Konkord, jannaŋke winndiree jannanke no e Lasli/Njëlbéen, toqngoode (wonaa tonngoode !) 64, settaamburu 2006, hello 2. Senngo e senngo won ɗo mbaawi addude guumu-gaamalde : seŋngo tugaaje ene sééri e senngo (cengól) mbabba ! So mi fuɗɗóriima binndól : Bonko Bonko… maa waɗan jaŋngooɓe ngaanumma ; oon ngaanumma maa ustotono so mi fuɗɗórinooma : Bonko Boŋko (innde debbo) ; bonko Boŋko deftaama kadi ( haako bonko Boŋko…)

Ko noon ne kadi oo-ɗoo, oo-ɗaa, e ko wayi noon, potaani renndineede. Ɗoo, ngonduɗen ko e kuulal Seŋngoor lelnunoo e 1980 ngal ; fóti ko seerndeede tawdi ko kóŋnguɗi ɗiɗi céérɗi ɗi góótól heen fóf jogii maanaa mum. Kono kadi ngam hóllude ko geɗe ɗiɗi denndinaaɗe, alaa-e-sago ɗi ndañanee diideljókkirgel hakkunde majji : oo-ɗoo, oo-ɗaa. Ko ɗuum ɓuri deeƴde e hakkille sabu ko ɗuum hóllirta wonde kelme keso oo ummii ko e kelmééji ɗiɗi dénndinaaɓi.

Ndee ñaawoore naworii inɗe denndinɗe kala (wóni les noms composés : laana-kahi, laana-njóórndi yiitere-ngaari, toŋko-bójél… póti ko waɗaneede diidel-jókkirgel ; ɗoon ne kadi eɗen ngóndi e kuulal Seŋngoor ngal. Caatagól ɗemɗiyaŋkooɓe MAPE, pawingól e maanaa kóŋnguɗi, ene tuli hakkille men seeɗa, sabu so wiyaama innde renndinnde, ene yóóɗi waɗa maande.

Jom-suudu oo (teskoɗéé diidel-jókkirgel ngel) ene fóti seerndee e jom suudu nduu ; kóŋngól gadanól ngól ko innde renndinnde (jom-suudu makko), ɗiɗaɓól ngól ko e ngaddiin haala (jom suudu nduu alaano ɗoon). Ndeke noon so tawii ko innde renndinnde, ko innde adannde ndee fóti ɗowde ; so tawii ko ngaddiin haala, ko ɗiɗaɓere ndee fóti ɗowde. So noon, jom-galle ene waawi winndireede kadi jom galle, e fawaade e ko haalaa dów koo.

Haa jóóni e toɓɓere diidel-jókkirgel, won winndirooɓe mbiimaami, njahanmaami, pijirmaami nii yenne : mbii-maa-mi, njahan-maa-mi, pijir-maa-mi, e fawaade e caatagól MAPE. Mbiyen ene gasa kono ndeen kóŋnguɗi baaɗi nii fóf keewat taƴe tawa noon alaa ko ɗeen taƴe mbaylata e njaŋngiin e maanaa majji.

Jaŋnginoowo e duɗal pulaar ene waawi, ngam almuɓɓe mum paama hol ko sóómii e kóŋnguɗi baaɗi noon, taƴde ɗi kono to baŋnge mbinndiin, caggal nde neɗɗo jaŋngi haa waawi, soklaani waɗde heen taƴe. Hono noon kadi, defte celluka ene mbaawi huutoraade taƴe haa jaŋngooɓe paama kono e binndól ñende fóf, taƴe ɗee so wonaa ene cilkita kóŋnguɗi, alaa ko ɗe nafata.

Ko noon ne kadi njiimi, njiiɗaa, njiiɗen… potaani winndireede njii-mi, njii-ɗaa, njii-ɗen. Ɗoo ne ko no mbiiɗen dów seeɗa nii tan : jaŋnginoowo celluka ene waawi taƴande almuɓɓe mum, kono so yawtii ɗuum, taƴgól soklaani. Ɗoo, en ngondaani e kuulal Seŋngoor ngal.

Mi yii mo, a salminii mo, en kóófniima ɓe, ko nii póti winndireede , wóni ceera haa laaɓa e kóŋnguɗi gardiiɗi ɗumen ɗii. Ɗoon, enen e kuulal Seŋngoor ngal ngóndi.

No mbiirunóómi dów seeɗa nii, keñe potaani addande en wiide eɗen nduña laana tawa won ko ka waawi nawde góɗɗum. Kuulal so ƴettaama ne, haɗataa yimɓe jokkude durnude miijóóji. Ɗemɗiyaŋkooɓe pulaar ko ɗuum mbaɗi sabu ko kamɓe ngadii salaade kuulal Seŋngoor ngal ( Yèro Sylla, Grammaire moderne du pulaar, k. 206-208). Tawdi ɓeen won ɗo njantondirɗen kono kadi won ɗo luurduɗen, alaa-esago golle njokka. Ɗemngal farayse adii pulaar suɓaneede doosɗe to wóɗɗi kono haɗaani mbinndiin mum e leydi Farayse e hoore mum, mi haalaani Belsik, Kanadaa e ko nanndi heen, koko waylotoo haa jóóni. Ko ɗuum waɗi mi wondaani e haɓeteeɓe yoo pulaar wóntu gooto e nder leyɗeele Afrik fóf ; ɗuum alaa fóf ɗemngal baangal noon wóódi, wonaa farayse wonaa engele ; kala ɗemɗe jaajɗe, alaa-e-sago njogoo mbaadiiji kééwɗi ; ɗoo ɗo yimɓe ene paamondira, alaa baasi.

Wiyooɓe sabu mi luulndiima kuulal jogangal hannde ngal tan woto deftam njaŋnge, paamaani faandaaram ; njiɗmi ko kuulal ngal ƴeewtee, ko tawaa moƴƴaani fóf ittee, ko fóti ɓeydeede ɓeydee, ɗemngal ngal yaara yeeso, nafa en enen fóf.

Abuubakri Muusaa LAM