Tag Archives: Ɗemɗe ngenndiije

Luumo defte Rewɓe mo Ndakaaru: Jinnda Dem nootiima e Innde Maatam e Rewɓe Fulɓe Winndere.

Luumo defte rewɓe ngo ndakaaru (Salon du livre Feminin de Dakar) taggii wejo mum hanki, caggal balɗe tati, ñalnde 5,6, e 7 Duujal, to Hotel de Ville mo Ndakaaru. Fayndare ngooɗoo luumo wonno ko wallude rewɓe winndiyankooɓe mbele ene mbaawa saaktude golle mum en haa ɓura  anndeede e tineede, kono kadi e teeŋtinde no ballifanɗe maɓɓe mballiri e hare maɓɓe ngam yooltude jojjanɗe maɓɓe.

Jokku Taro

Hiisiwal-Mathematique- he Pulaar, jaltugol deftere hesere nde Dr Muhammudu F. Sih

Caggal defte makko  Binndanɗe Hiisankooje (2016) e Gannde Hiisiwe (2019) Dr Muhammadu Faalil Sih yaltinii deftere mum tatiɓere he Hiisiwal (mathématiques). Ñoggannde Silo Hiisiwo, ko noon woni tiitoonde deftere ndee, yowitii ko he hiisa caltiwa e kiɓɓiwa, so en ndeftii he konngol Ceerno Bookara Aamadu Bah, binnduɗo ngardiindi deftere nde o. Ko ɗum fannu toowɗo he nder hiisiwal janngateeɗo he duɗe jaaɓihaaɗtirde.

Jokku Taro

Janngingol Pulaar-Fulfulde e daranaade Finaatawa Fulɓe he nder Burkina Faso, ko ɗuum Waalde sukaaɓe janngooɓe to Duɗal Jaaɓihaaɗtirde Joseph Kizerbo miili waɗude.

Waalde (fedde) Sukaaɓe Daraniiɓe mawninde Finaatawaa he nder Burkina yuɓɓinii he nder lewru Silto (septembre) 2021, kampaañ ngam janngingol sukaaɓe pulaar/Fulfulde. Oon kampaañ duumiima fotde jonte ɗiɗi (jeeɗɗiiji ɗiɗi) kadi o yettinooma he nokkuuje keewɗe he nder leydi Burkina, gila e gure dowriije ɗe haa e ngalluuje ɗe. Fayndaare maɓɓe (ko ɓe muuyi e mum) ko janngin’de, sukaaɓe ɓe duuɓi  jeetati haa duuɓi sappo e joy, waawde winndude e taraade he ɗemngal mum en neeniwal fulfulde.

Jokku taro

Kaalgol ɗemɗe ngenndiije to Suudu Batirdu Ngenndi Muritani: Hol ko faayaa heen?

Ko ɓooyaani ko, laamu Muritani ƴettii kuule kese ngam ittude ɗemngal Farayse he ɗemɗe kaalateeɗe he nder Batirdu Ngenndi he, ɓe lomtiinii ɗoon ɗemɗe ngenndiije Muritani, woni Pulaar Sooniŋkoore e Jolfe (Wolof) yantude e Arabeere. Sinno rewiino ɗo foti rewde ɗoo ɗuum ko kabaaru belɗo wonan’de ɓeen haɓantenooɓe ngam yoo ɗemɗe ngenndiije ɗee keɓtine fotde duuɓi jooni keewɗi.

jokku taro

Dawrugol Senegal ngam Ƴellitde Ɗemɗe Ngenndiije

Kuule Laamu Ngenndi Senegaal ngam Wallitde he Ɓamtaare Ɗemngal Ngenndiyeewal Pulaar
  Fayndaare waɗde ɗemɗe ngenndiyankooje Senegal ɗemɗe pinal, kadi tuugnaade he ɗuum ngam rokkude jaŋde ndee (nehdi) kutorɗe baawɗe jibin’de ngartam nafojam tawa ko jahdu ɗam e kesam-hesaagu e ɓamtaare, ko alaa e sago maa ɗemɗe ɗee mbinndee kadi ɗe naatnee he tippudi jaŋde ndee kanum he kuwtorɗe golle laamu ɗee e kala geɗe nguurndam leydi ndii.
Jokku Taro