Tag Archives: Ɗemɗe ngenndiije

Hol ko jogori Wonde Janngo Pulaar he nder Muritani?

Ñalnde 24 Morso 2022, Batirdu Ngenndi Muritani ɓenninii kuulal eɓɓaande mbayliigu tippudi jaŋde he Muritani. So ɗuum siynaama maa waɗtu ɗemngal Arab janngirngal he kala tolno kadi e kala fannuuji. Ɗuum firti tuggude gila he duɗe tokoose, hakkundeeje, haa e jaaɓi-haaɗtirde janngirde Arabeere  wontata koko waɗɗii. Ɗemngal Faraysinkoore ngal Muritaninaaɓe kuwtortonoo gila ko adii jeytaare mum en haa jooni, kadi gonnongal ɗemngal mum lawakeewal (langue officielle) caggal nde Muritani heɓi jeytaare mum ngal, kanum sortaama he ɗemɗe laawɗinaaɗe leydi ndi.

Jokku Taro

Muritani: Fayndaare Eɓɓaande kuulal tippude jaŋde ko yoo ɗemɗe ɓaleeɓe cornoye les ndalla.

Dukooji e ko yowitii e hol ko foti wonde identitee leydi Muritani, ko duko fuɗɗiingo gila he kebungal jeytaare Muritani ndimaagu mum dawrugol. Mbele Muraitani so rimɗii foti ñaantoraade ko wutte mum capataagu,ɗuum firti wonde leydi safalɓe gila to pinal haa e ɗemngal e kala maandeeji (symboles) mum? Walla Muritani foti ko faarnoraade wonde leydi leñɗi keewɗi, pine, e ɗemɗe keewɗe ceertuɗe?

jokku taro

Luumo defte Rewɓe mo Ndakaaru: Jinnda Dem nootiima e Innde Maatam e Rewɓe Fulɓe Winndere.

Luumo defte rewɓe ngo ndakaaru (Salon du livre Feminin de Dakar) taggii wejo mum hanki, caggal balɗe tati, ñalnde 5,6, e 7 Duujal, to Hotel de Ville mo Ndakaaru. Fayndare ngooɗoo luumo wonno ko wallude rewɓe winndiyankooɓe mbele ene mbaawa saaktude golle mum en haa ɓura  anndeede e tineede, kono kadi e teeŋtinde no ballifanɗe maɓɓe mballiri e hare maɓɓe ngam yooltude jojjanɗe maɓɓe.

Jokku Taro

Hiisiwal-Mathematique- he Pulaar, jaltugol deftere hesere nde Dr Muhammudu F. Sih

Caggal defte makko  Binndanɗe Hiisankooje (2016) e Gannde Hiisiwe (2019) Dr Muhammadu Faalil Sih yaltinii deftere mum tatiɓere he Hiisiwal (mathématiques). Ñoggannde Silo Hiisiwo, ko noon woni tiitoonde deftere ndee, yowitii ko he hiisa caltiwa e kiɓɓiwa, so en ndeftii he konngol Ceerno Bookara Aamadu Bah, binnduɗo ngardiindi deftere nde o. Ko ɗum fannu toowɗo he nder hiisiwal janngateeɗo he duɗe jaaɓihaaɗtirde.

Jokku Taro

Janngingol Pulaar-Fulfulde e daranaade Finaatawa Fulɓe he nder Burkina Faso, ko ɗuum Waalde sukaaɓe janngooɓe to Duɗal Jaaɓihaaɗtirde Joseph Kizerbo miili waɗude.

Waalde (fedde) Sukaaɓe Daraniiɓe mawninde Finaatawaa he nder Burkina yuɓɓinii he nder lewru Silto (septembre) 2021, kampaañ ngam janngingol sukaaɓe pulaar/Fulfulde. Oon kampaañ duumiima fotde jonte ɗiɗi (jeeɗɗiiji ɗiɗi) kadi o yettinooma he nokkuuje keewɗe he nder leydi Burkina, gila e gure dowriije ɗe haa e ngalluuje ɗe. Fayndaare maɓɓe (ko ɓe muuyi e mum) ko janngin’de, sukaaɓe ɓe duuɓi  jeetati haa duuɓi sappo e joy, waawde winndude e taraade he ɗemngal mum en neeniwal fulfulde.

Jokku taro

Kaalgol ɗemɗe ngenndiije to Suudu Batirdu Ngenndi Muritani: Hol ko faayaa heen?

Ko ɓooyaani ko, laamu Muritani ƴettii kuule kese ngam ittude ɗemngal Farayse he ɗemɗe kaalateeɗe he nder Batirdu Ngenndi he, ɓe lomtiinii ɗoon ɗemɗe ngenndiije Muritani, woni Pulaar Sooniŋkoore e Jolfe (Wolof) yantude e Arabeere. Sinno rewiino ɗo foti rewde ɗoo ɗuum ko kabaaru belɗo wonan’de ɓeen haɓantenooɓe ngam yoo ɗemɗe ngenndiije ɗee keɓtine fotde duuɓi jooni keewɗi.

jokku taro
« Older Entries