Binndi Pulaar

MIIJTIYANKAAGAL WELLITAARE. Philosophie de la Liberté,NAATIRKA-E fraysee firo iwdi-konngol liberté, to aslan ummii ko e helmere latin ”liber”, ngol loowdi mum hollita neɗɗo mo wonaa maccuɗo, ”celui qui n’est pas esclave”. Helmere nde na luutondira e maanaa ndool-ndoolnaagu, ” contrainte”, loritaare, ”servitude”.-To firo yaajngo,weltaare toɗɗotoo ko katantaagal ɗooftagal hoore mum, taw alaa loritaare waawnde wonde fof, walla taw alaa ko naatti heen. Kala ko neɗɗo oo waawi miijaade e gollaade taw ko e wellitaare mum tan loritii, ƴefti, fawi.

A. Wellitaare gaa-gaa kala kaɗooje, gaa-gaa kala ndool-ndoolnaangu.
A1. Wellitaare ko ɗooftagol kala yiɗde: yiyannde Callicles.
E yiyannde Callicles wellitaare ko waaw ɗooftaade kala yiɗde mum, kala muuyooji fittaandu mum, kala soklaaji ɓanndu mum.Faandaare neɗɗo foti won’de tan ko waawde yuumtin’de yiɗdeeji mum.Haa jooni e miijo makko, neɗɗo fotaani ruttude, haɗde e hamƴude yiɗdeeji e soklaaji fittaandu mum e ɓanndu mum.Neɗɗo foti tan ko riddude mbelemma fittanduyankooji mum e tuuyooji ɓalliyankooji mum.Tee alaa fof ko foti falaade ɗum. E yiyannde Callicles, weltaare ko salaade ɗooftaade jamirooje neɗɗo goɗɗo, walla kuulle mum (doosɗe mum).Ɗooftaare yiɗdeeji mum faanata neɗɗo ko mbelwelto mawɗo(bonheur).

A2. Yeru laamɗo bonɗo.
Miijooji Callicles na kollita haa jooni, laamɗo bonɗo ko yeru laaɓtuɗo neɗɗo bellitiiɗo, ko kanko tan feññinta wellitaare. Ngati nde wonnoo tago waɗiimo jom doole, joom baawɗe, jom kantanɗe, jom ƴoƴe. Neɗɗo baawɗo yuumtin’de yiɗdeeji mum, muuyo mum e soklaaji mum nder-ndereeji. E yiyannde makko kanko Callicles, no tago tafiri neɗɗo fof to bannge doole mum, to bannge ƴoƴe mum, e loowdi mum ko noon o foti wuurdude, ko noon o foti golloraade. Omo foti ardaade , laamaade, e halfude ɓeen ɓe tago hokkaani ɗumen doole, ƴoƴe e katantaagal fotde e waawde no kanko jom doole o. E miijo makko, nuuɗal ( la justice) ko ɓurɓe doole yoo kalfu doofolɓe.

B. WELLITAARE E HAKKILLE( HAKKILANTAAGAL)
B1. WELLITAARE E HAKINDAARE. SOCRATES
Socrates miijtiyanke grec, na ñiŋa no feewi miijtiyankaagal wellitaare Callicles, ngal nganndu-ɗaa yahdaani e hakindaare, nde alaa haɗiinde, nde alaa kaɗooje, nde sagaani e hakkille e hakilantaagal.E yiyannde Socrates, wellitaare nde alaa hakindaare yuumtata ko e macungaagu.Neɗɗo wonata ko loritiiɗo, jowitiiɗo e yiɗdeeji ɓanndu mum, tuuyooji fittaandu mum. O wonata ko neɗɗo mo yiɗdeeji e mo tuuyooji ɗowata, nduñata. Hakkille makko e golle makko ngonata ko lofiiɗe, penndiiɗe, dummbiiɗe e callalle tuuyo e soklaaji nder-ndereeji balliyankooji. Daliilu makko, fawii ko neɗɗo waawa dogde caggal tuuyooji , yiɗdeeji e soklaaji. Neɗɗo ko tago ɓanndu, ndu ganndu-ɗaa soklaaji mum, mooyooji mum e yiɗdeeji mum cojjataa, ngasata, kesɗitooji e kala taaɓal goodal. E yeru mo o hokkata, ngal jaɓɓal wayata kono yiɗde heɓin’de loonde yulnde ni. E oo gagga, neɗɗo na foti jogaade ko Socrates wiyata ” la temperance”- muñal, hakindaare e hakkilantaagal waawde ɓittude hoore mum e won yiɗdeeji, rutta woon tuuyooji ɗi paayodinaani, ɗi ngalaa ngartam moƴƴam.E nder ɗuum hootoraade hakkille na haani, na foti, ina moti. Ko neɗɗo kakindiiɗo, caliiɗo ɗooftaade kala tuuyo, kala sokalaaji puuyɗi ɓalliyankooji, tamɗo fittaandu mum woni bellitiiɗo. Ko e kaa ngonka, o waawat heɓde haa jooni ko Socrates wiyata: ”ataraxie de l’âme” deeyre fittaandu. To bannge goɗɗo, ko wellitaare hakindiindi wonata ngooroondi renndo deeƴngo, fotngo, nuunɗungo, e wellitiiingo.

B2 Jokkondiral-sababuuji e hakkille dimɗuɗo.DESCARTES
E firo miijtiyankaagal Descartes, hakkille dimɗuɗo ko hakkille jogiiɗo katanɗe waawde suɓaade, taw ko e mbaadi kaaɗtudi ɗooftaare hoore mum tan.Wonannde Descartes neɗɗo ko kullel ngel hakkille miijotooɗo, paamoowo, cikkittooɗo. Ko o hakkille seerndimo e jawdi e kala tago heddiingo. O hakkille noon na jogii katanɗe, doole e nder mum waawde suɓaade, ɗooftaade taw ko e faamaamuya mum geɗe ɗee tan fawii. Ɗooftagol makko wonaa dool-doolnaaɗo, wonaa jamiraaɗo, wonaa ñoƴƴaaɗo. Kala miijo ngo o waawi waɗde, kala gollal o waawi ƴeftude, ko e keytal e pawagol e hakkille dimɗuɗo o. E nder ɗuum, ko hakkille dimɗuɗo tan waawi hollitde wellitaare neɗɗo. Hollitde neɗɗo tamɗo hoore mum, ɗowɗo yiɗdeeji mum e hiimo-hiimo nder-ndereeji mum. Ndeke noon, e yiyannde Descartes, ɓayde neɗɗo na jogii hakkille dimɗuɗo na waawi salaade, ruɗaade e yaltude e teddeendi callalle batte jokkondiral-sababuuji tago. O ƴeesto gaa-gaa kuulle tago( les lois naturelles). E humpto Descartes, ko hakkille dimɗudo waawa ɗowde golle moƴƴe neɗɗo, miijooji paayondinɗi, luggiɗɗi neɗɗo. E nder ɗuum ngam haa wellitaare waawa yuumtude, yaajde, ñiiɓde, maa ganndal sakkoo. Wellitaare fawi ko e ganndal, ko e humpito, ko e faamaamuya geɗe aduna ɗe. Wellitaare waawa won’de gaa-gaa ganndal, e konngol daɓɓol majjere waawa tambaade walla ɗowde wellitaare.

B3. Wellitaare e kuulle ( doosɗe) renndo. SPINOZA
E naamnal mate neɗɗo na waawi wuurde bellitiiɗo e les kuule walla doosɗe ngonɗe renndo?
E yiyannde Spinoza gooɗgol kuulle e doosɗe renndoyankooje luurotiraani, weñotiraani e wellitaare aade.Ɗooftaagol kuulle renndo firtaani neɗɗo alaa wellitaare.Neɗɗo na heytoo, na ɗooftoo kuule renndo taw ko bellitiiɗo. Daaliilu majjum, kuulle gonɗe e renndo ɗee, ko kuulle ɗe neɗɗo oo miijanii hoore mum, tafani hoore, yuumtinanani hoore mum. Kono e miijtiyankaagal Spinoza, ngam haa ɗee kuulle e doosɗe mbaawa yahdude e wellitaare neɗɗo, ma ɗe njogoo woon paayndaale: go’o, yoo taw ɗe njiilotoo tan ko malal neɗɗo, jam neɗɗo, mbelwelto neɗɗo; ɗiɗi, yoo taw eɗe njahndii e hakkille, ko miijtanɗe hakkille; tati: yoo taw ɗe njiilotoo ko ɓural kuuɓtidinngal toɗɗingal aade en fof. Ɗii miijooji tati dowluɗi na mbaawi yuumtineede e nokkuuji potal e ndenndiyankooje- espaces republicain et démocratique.

B4. Loowdi (maanaa) wellitaare miijaade.
Wellitaare miijaade kañum ne fawii ko e hakkille bellitiiɗo, na naamnii hakkille bellitiiɗo. Ko hakkille dimɗudo e doŋle keewɗe: donngal renndo, donngal diine, donngal aadaaji, donngal fina-tawa…ekn. Miijaade e wellitaare ko jogaade hakkille jiilotooɗo faamde ngoorondi huunde kala, cikkitooɗo huunde kala, ñiŋoowo huunde kala. Ko hakkille caliiɗo yooltaade e miijoyeeje puuyɗe, toŋɗi , ɗaasɗi hanki. Ko hakkille loskoowo, ceɗtotooɗo ko gannde kaali? To pine tuuknii? Hol maanaa e loowdi nguurndam e goodal? Ko ndii mbaaydi hakkille waawata feñin’de ganndal laaɓtungal, cellungal, koolangal, e to waɗtan nafowol. Ko e ngal jaɓɓal o daɗata e juumre, e sikke, e majjere. Ko o hakkille koytuɗo e ndii teddeendi waawata waɗde neɗɗo bellitiiɗo. Ko oo hakkille wonno ngooroondi miijtiyankaagal temederannde sappo e jeetaɓiire e nde sappo e jeenayaɓiire.

C. Ñinngol goodgol hakkille dimɗuɗo.
C1. Calagol gooɗgol hakkille dimɗuɗo. SPINOZA E FREUD.

Miijtiyankooɓe fof kawraani e miijo Descartes hollitngo gooɗgol hakkille dimɗuɗo( le libre arbitre).Ko goonga neɗɗo na jogii hakkille, kono oo hakkille dee ko jowitiiɗo e teddeendi ɓanndu e yiɗdeeji mum keewɗi, ko jowitiiɗo e teddeendi doosɗe tago, ko o mahiiɗo e teddeendi renndo makko, pinal makko, finaa-tawaa makko. Ndeke neɗɗo ndii miiji kala, ƴefti gollal kala, won sababuuji ngoni caggal mum. Ɗooftaare makko wonata tan ko yowintiinde. Ndeke neɗɗo wellitoraaki no sikkirta ni. E yiyannde Spinoza, Hakkille dimɗuɗo e kala sabaabu, e kala yowitaare e kala huunde woodaani. Hakkille alaa wellitaare mawnde, huuɓtidin’de e cuɓagol kala: woon geɗe ganndaaɗe walla majjaaɗe nduñatamo e ɗooftaade e woon mbaaydi. Ko himmi koo tan, yoo neɗɗo oo anndu: hol ko o ɗooftotoo koo? E yo o anndu mate ko o ɗooftoto koo na yahdii e hakkille? To bannge goɗɗo, e yiyanndeFreud e ganndal mum biyetengal Psychanalyse, jaɓaani gooɗgol hakkilli dimɗuɗo, baawɗo suɓaade taw alaa sabaabu woni caggal mum. E yiyanndeFreud koko o wiyata ” inconscient”( ko denndaangal kala ɗiin tuuye, ɗiin yiɗdeeji, ɗiin beeli,e jejjitte, duttaaɗi, moɗtaaɗi, diƴɗi to ɓuri woɗɗoyde e luggiɗde e nder hakkille neɗɗo), woni sababuuji miijooji e golle ɗe neɗɗo waɗata walla jogotoo.E nder ɗuum, so neɗɗo waawi luggiɗinaade e ganndal biyetengal psychanalyse ngal ( ganndal toɗɗingal geɗe hakkilleyankooji, fittiyankooji e jikkuyankooji), to waɗtan ma o waaw ɓeydaade anndu hoore makko, anndude hol sababuuji ngonɗi ngoroondi miijooji makko, golle makko, e jikkuuji makko. Wellitaare ko waawde humpitaade ooɗo bannge cuuɗiiɗo e neɗɗo.

C2 KO WELLITAARE WONI NGOOROONDI NEƊƊIYANKAAGAL( LA MORALE). KANT.
E yiyannde Kant, ko wellitaare woni ngooroondi neɗɗiyankaagal. Ko wellitaare hokkata golle neɗɗiyankaagal faayiida, loowdi e maanaa. Ngati ko neɗɗo dimɗuɗo, ko hakkille bellitiiɗo waawi tan yuumtinde gollal baɗngal maana to neɗɗiyankaagal. Nde wonnoo, to les ɗee golle, sakkii ko cuɓagol jowitingol e wellitaare meere. Ko ɗooftagol ngol ndool-ndoolnaaka.
E nder miijtiyankaagal Kant, neɗɗiyankaagal waawa jogaade faayida gaa-gaa wellitaare. To bannge goɗɗo, gollal pawangal e yiɗde(la volonté) waɗde fotde mum tan (son devoir), feñinta wellitaare neɗɗo. Ngati sakkii gollal ngal ko yiɗde tan waɗde fotde mum. Yeru mo kant hokkata: ko fotde neɗɗo salaade fen’de. Ngol calagol ɗooftingol ko wonaa fotde añde, na hollira neɗɗo ko tamɗo hoore mum, ɗowɗo yiɗde mum, mo heytaaki soklaaji ɓanndu mum, e konngol daɓɓol ko neɗɗo bellitiiɗo.

Tonngol. Wellitaare dowrowre. J.P. Sartre

” La conscience est, en effet ce qui empêche l’homme d”être” sur le même mode d’être des choses”.
Miijtiyankaagal Sartre na roondi ko heewi, ko faati e neɗɗo, goodal e wellitaare. Ngal miijtiyankaagal omo sifoo ngal, e deftere makko wiyeteende: woodiyankaagal ko neɗɗankaagal- l’existentialisme est un humanisme. Omo hollira heen wonnde aduna o, goodal ngal e ngurndam ɗam alaa heen ko faamni, alaa heen ko hakkille waawi hoccude to loowdi, e maana. To iwa faamnaaki, to faya faamnaaki. Aduna o e ƴerngo mum alaa heen fof to hollirta won faayndaare mawnde, faayondin’de laaɓtunde jogaa: fof ko kunuus to bannge maana e faamaamuya.
E nder ɗuum, ɓayde tago waɗii neɗɗo jom hakkille paamoowo, kumpittooɗo, jaltinoowo ganndal omo waawi rokkude goodal ngal, aduna o loowde e maana ( donner du sens à l’existence et au monde). E yiyannde makko kadi, neɗɗo ko bellitiiɗo, neɗɗo ko wellitaare, ”l’homme est libre, l’homme est liberté”.Ngati neɗɗo tan jogii hakkille( conscience) paamɗo goodal mum, mbaawɗo wiide aduna o na woodi, winndere nde na woodi. Ɓayde neɗɗo na jogii oo hatan, nguu ngalu (hakkille e wellitaare) ko kañum hokkata hoore mum faayida, tafata taarik janngo mum, wonata baylo ngonka mum. Ndi mbaylaandi fawii tan ko e gollal neɗɗo. E nder ɗuum neɗɗo ko kaliifa golle mum, kaliifa nanndo mum, kaliifa aduna( responsable de ses actes, de son semblable et du monde). To wadtan, wellitaare e miijtiyankaagal Sartre: ko waawde suɓaade won’de ko yiɗi ko, walla saalaade ko woni ko.

JAMAL SOW. FRANCE
Ndee ɗo winndannde eggaa ko ummoraade e Jamaa-Tabital Pulaaku e yamiroore binnduɗo o Ceerno Jamal Sow