Category Archives: Dawrugol

Njillu Makki Sal, Hooreejo Leydi Senegaal he nder Fuuta: So en ndaardi ɗum lonngorɗe men

Hooreejo leydi Senegaal Makki Sal, tiiminii hannde njillu mum to rewo Senegaal ngu o fuɗɗinoo gila ñalnde Hooree-biir, 12/06/2021. Ko njillu ɓooyngu dumiingu hakke yontere (12-19 Korse 2021). O yilliima heen diiwal St. Louis e diiwal Maatam. Ko ɗeeɗoo diiwe ɗiɗi soomi ko wonno hanki leydi Fuuta Tooro to bannge Senegaal. Ndeke eɗen mbaawi wiyde he nder ndee ɗoo yontere, laamu Senegaal eggi fayti Fuuta Tooro.

jokku taro

Omar Bolonndee Joop: Ngama waylitaare Afriknaare

Ñande 11 Duujal (Mai) 1973, Omar Bolondee Joop sagata feeloyaŋke-filosof senegaalnaajo luutndinooɗo laamu hooreejo Lewopool Sedaar Seengor, yiita ene hawri e lajal, tawi omo sokanoo e kasoo e Duunde Gore ndee. Ko ene wona jooni duuɓi cappanɗe Joy, yiyannde laamu nde, so wi’de ko o baraaɗo, heewɓe ene calii ɗum, ɓeen jagguɓe wonnde ko woni goonga koo, koo o baraaɗo. Artude e dew-rewe harbiyanke Bolondee Joop ko njiilaw (miijitaade) e dumunna waylitaare (rèvolution) he nder Senegaal.

Jokku Taro

Kaalgol ɗemɗe ngenndiije to Suudu Batirdu Ngenndi Muritani: Hol ko faayaa heen?

Ko ɓooyaani ko, laamu Muritani ƴettii kuule kese ngam ittude ɗemngal Farayse he ɗemɗe kaalateeɗe he nder Batirdu Ngenndi he, ɓe lomtiinii ɗoon ɗemɗe ngenndiije Muritani, woni Pulaar Sooniŋkoore e Jolfe (Wolof) yantude e Arabeere. Sinno rewiino ɗo foti rewde ɗoo ɗuum ko kabaaru belɗo wonan’de ɓeen haɓantenooɓe ngam yoo ɗemɗe ngenndiije ɗee keɓtine fotde duuɓi jooni keewɗi.

jokku taro

Gine-Bisaawo suɓiima hooreejo leydi keso, kadi ko o Pullo Gaabunke.

Umaro Muktaar Sissoco Embalo, suɓaama hooreejo leydi Gine-Bisaawo caggal toɗɗe maɓɓe ɗimme baɗnooɗe ñalnde 29 Bowte 2019, ɗe o dañi 53.55 %. Hannde, 3 Siilo 2020 omo jogori fiileede laamɗo leydi e jooɗaade he dow jappeere laamu Gine-Bisaawo.

Jokku taro

Bubakar Jallo Teli: Mande Afrik Ruttata Teddungal Koolaaɗo mum Kuuɓal Garwaniijo?

Ko ñalnde Mawbaare (Talaata) 1 Mbooy (Mars) 1977, he saanga beetawe, Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngootaagu Afrik garwaniijo o maayi he nder dummbirdu 52 to Camp Boiro, Konaakiri leydi Lagine (la Guinée).

Duuɓi cappanɗe nay e ɗiɗi (42) njawtii caggal ko ɗum waɗi, kono sukaaɓe Afriknaaɓe heewɓe nganndinaaka holi oo ɓiyɗo Pullo, gorko Afriknaajo, kaɓanaaɗo ngam rokkitde Afrik jeytaare e ndimaagu mum. Hare hakkilantaagal e ñeeñal nde o sippiraa he nder batuuji winndereyankeeji, ɗi he nder mum en hay añɓe makko ene keɓtini haayaneede mo konngol e laaɓtude makko jiyanɗe. Darnde makko he mahde ngootaagu leyɗeele Afrik ngam haa mbaawa tabitin’de nguun ndimaagu e ndeen jeytaare ko huunde seedtinnde.

Jokku Taro

Seyku Usman Dan Fodio: Noddaandu Islaam e Mbayliigu Dawrugol

Waaju e Noddaandu (Da’wa) Seyku Usmaan fof e wonde haa jooni sanɗa jokkuɗo e yiylaade ganndal e wonde ceerno joom fosinaaji ne, haɗaani ɗum wonde baajotooɗo e noddoowo e nder diine Islaam. Sikke alaa, nootagol ngol yimɓe ɓee nootittonoo e noddaandu makko nduu e keɗtagol maɓɓe waajuuji makko ɗii, ɓeydiima suusnude-mo e softinde-mo he yaajnude da’wa makko o haa o yettinoyi ɗum e nder gure goɗɗe e nder falnde maɓɓe e leydi maɓɓe Gobir.

Jokku Taro
« Older Entries