Category Archives: Daartol Afrik

Mansa Musaa, Laamɗo Afriknaajo ɓurnooɗo Alɗude he winndere fof

Mansa Musaa, laaminooɗo joomaandu Mali e teemadannde sappo e nayaɓere (1400) woni neɗɗo ɓurɗo alɗude e ko anndaa he daartol. Ɗuum wonaa deftere balliftooɗo Afrocantrist hesere jaŋtii ɗum, alaa, ko jaaynde Ameriknaare wiyeteende celebritynetworth.com e kuɗol Brian Warner, yaltini ɗum ñalnde 13/10/2012.

jokku taro

Duuɓi sappo e go’o caggal ko Murtuɗo maayi haa jooni defte makko muulaaka.

Hannde waɗi duubi sappo e go’o ko Mammadu Sammba Joop, ɓurnooɗo lollirde Murtuɗo walla Baaba Leñol, hooti saare ngoonga. O yahii kono o naworaani ñamaande leñol Fulɓe kono Fulɓe kam ene njoganiimo tawo ñamaande. Murtuɗo rokkiino nguurndam mum fof leñol Fulɓe e ɗemngal Pulaar. O hirjinii Fulɓe he winndude, janngude e janngin’de ɗemngal Pulaar. O jannginii, o heblii jannginooɓe kadi o wallifiima defte keewɗe he ɗemngal Pulaar. Kono ɗeen defte noon haajooni leñol ngol daraaki he no ɗe muuldaa. Ɗuum ko ñamaande teddunde, nde yontii leñol ngol ene ƴeewa no rootorii ɗum.

Jokku taro

Tumbuktu: Peewje Abdel Kader Haydara Ngam Faddaade Jihaadiyankooɓe hoto Mboomde Gannde Afrik Ɓooyma.

He duuɓi jawtuɗi ɗii pelle nodditortooɗe Jihaadyankeeje (Al-Qa’ida e Da’is) mbonni ko heewi e ndonateeri pinal aade to bannge Fuɗnaange-Ɓadiiɗo e Worgo Afrik. Ɓe kelii jumaaji keewɗi, ɓe pusi janaale waliyaaɓe, eglisaaji e defterɗi e jaatiiji (monuments) daartolyankeeji; ɓe nduppi defte e ballifanɗe (manuscrits) keewɗe joginooɗe faayida mawɗo he daartol pinal aade, walla ɓe ngujja ɗum en sabu maɓɓe anndude ko njaru majje en ɓuri tiiɗde hay muudo kaŋŋe.

Jokku taro

Bubakar Jallo Teli: Mande Afrik Ruttata Teddungal Koolaaɗo mum Kuuɓal Garwaniijo?

Ko ñalnde Mawbaare (Talaata) 1 Mbooy (Mars) 1977, he saanga beetawe, Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngootaagu Afrik garwaniijo o maayi he nder dummbirdu 52 to Camp Boiro, Konaakiri leydi Lagine (la Guinée).

Duuɓi cappanɗe nay e ɗiɗi (42) njawtii caggal ko ɗum waɗi, kono sukaaɓe Afriknaaɓe heewɓe nganndinaaka holi oo ɓiyɗo Pullo, gorko Afriknaajo, kaɓanaaɗo ngam rokkitde Afrik jeytaare e ndimaagu mum. Hare hakkilantaagal e ñeeñal nde o sippiraa he nder batuuji winndereyankeeji, ɗi he nder mum en hay añɓe makko ene keɓtini haayaneede mo konngol e laaɓtude makko jiyanɗe. Darnde makko he mahde ngootaagu leyɗeele Afrik ngam haa mbaawa tabitin’de nguun ndimaagu e ndeen jeytaare ko huunde seedtinnde.

Jokku Taro

Seyku Usman Dan Fodio: Noddaandu Islaam e Mbayliigu Dawrugol

Waaju e Noddaandu (Da’wa) Seyku Usmaan fof e wonde haa jooni sanɗa jokkuɗo e yiylaade ganndal e wonde ceerno joom fosinaaji ne, haɗaani ɗum wonde baajotooɗo e noddoowo e nder diine Islaam. Sikke alaa, nootagol ngol yimɓe ɓee nootittonoo e noddaandu makko nduu e keɗtagol maɓɓe waajuuji makko ɗii, ɓeydiima suusnude-mo e softinde-mo he yaajnude da’wa makko o haa o yettinoyi ɗum e nder gure goɗɗe e nder falnde maɓɓe e leydi maɓɓe Gobir.

Jokku Taro
« Older Entries