Category Archives: Islaam

Juulade Taaske walla juulde layya: Hol ko woni Iwdi mum

He nder Aduna Allah oo kala hannde, juulɓe ene mawnina ñalawma juulde Taaske1 walla mbiyen Juulde Layya. Juulɓe ene mawnina ñalawmaaji keewɗi, ko wayno Juulde Koorka, Haaraan, walla won he nokkuuji Mawluuda, (jamma jibineede Nelaaɗo Allah) kono ko Taaske woni juulde ɓurnde mawnude he nder juulɗeele Islaam. Juulde Taaske ene hawrita e hijjoore to Makka, wooturo he jookli Islaam.

jokku taro

Firo Al-Qur’aan he Ɗemngal Pulaar, Muulngo Numérique/digital

Firoojo deftere Allah, Al-Qur’aanaare teddunde nde, puɗɗiima heewde he ɗemngal Pulaar. Gila he kaamiilu kiɓɓuɗo o haa e taƴanɗe ko wayno taƴannde “Amma”. Ƴellitagol karallaagal kesal e mbaydiiji kesi caaktirgol kabaruuji haa ɓuri teeŋtude to bannge numérique/digital, ɓeydii ma weeɓnude Cargol ganndal. Ko ɗuum addanii suka Guinee-naajo (Gine), Alfaa Amadu Ɓuriya Jallo, suɓaade muulde firo mum Qur’aana he karallaagal numérique/digital.

jokku taro

Tumbuktu: Peewje Abdel Kader Haydara Ngam Faddaade Jihaadiyankooɓe hoto Mboomde Gannde Afrik Ɓooyma.

He duuɓi jawtuɗi ɗii pelle nodditortooɗe Jihaadyankeeje (Al-Qa’ida e Da’is) mbonni ko heewi e ndonateeri pinal aade to bannge Fuɗnaange-Ɓadiiɗo e Worgo Afrik. Ɓe kelii jumaaji keewɗi, ɓe pusi janaale waliyaaɓe, eglisaaji e defterɗi e jaatiiji (monuments) daartolyankeeji; ɓe nduppi defte e ballifanɗe (manuscrits) keewɗe joginooɗe faayida mawɗo he daartol pinal aade, walla ɓe ngujja ɗum en sabu maɓɓe anndude ko njaru majje en ɓuri tiiɗde hay muudo kaŋŋe.

Jokku taro

Firde gannde joom en pine ganniije: Hol ballal Baytul Hikmah he ƴellitaare ɗemngal Arab.

Ɗemngal Arab ko adii Islaam:

Ibn Khalduun, he nder deftere mum Muqaddimah, ene wiya ko Qur’aan adii won’de deftere winndaande he ɗemngal Arab, hayso tawii Ibn Ishaaq ne ene wiya, he nder deftere mum Siira (daartol nguurndal Nelaaɗo) wonnde, Warqa Ibn Nawfal ene winndatnoo defte ganndal nasraan (christianisme) he ɗemngal Arab, ɗe o firatnoo ummoraade he ɗemngal Ibraaniyya (Hebreu). Ko waawi heen won’de kala, daartol ene tabitini wonnde, haysinno binndol ene anndanoo he nder Arabeeɓe ko adii Islaam ne wonaano ko yaaji.

jokku taro

Hol ko Uddital Masaalikul Jinaan Janngini en he Dental

Ñalnde Mawnde (Aljumaa) 27 Silto (Septembre) 2019, Jumaa Masaalikul Jinaan udditaama he leegal Bopp, wuro Ndakaaru lamorgo Senegaal. Mahi Jumaa kaa ko renndo Muriteeɓe wonndude e ballal laamu Senegaal. Wiyaama njaru Jumaa o ko 30 Miliyoŋ euro ($33 Million) te ɗuum ummii tan ko he keeceeje yimɓe yarlitiiɓe mbaɗi heen jawɗeele mum en.

jokku taro

Pulaagu, Islaam e Ganndal

  Natal Seyku Usmaan Dan Fodiyo (1)

Sayku Usmaan Ɓiy Foodiyo ko gooto e mujaddid en ɓurɓe teskeede e nder daartol Islaam haa ɓuri teeŋtude noon e nder ɓaleeri Afrik. Dan fodio (firti ko ɓiy Foodiyo e hawsankoore) hono no o ɓuri lollirde, ko Pullo jeyaaɗo to leydi Hawsa. Ceerno Maamuudu Jah mo Pete (Fuuta Tooro) ene wiya ko o Demdemo (yettoode makko ko Dem) kadi iwdi makko ko Jamaa-Alwaali, diiwan Tooro e nder leydi Fuuta Tooro.

Jokku Taro