Category Archives: Daartol

Islaam e Pinal Fulɓe: Ndee deftere ko nde haala mum jogori haaloyeede ko juuti haa e yontaaji Payɗi

Islaam e Pinal Fulɓe ko tiitoonde deftere Ceerno Alhusayni Bah, ɓurɗo lollirde Bacca Bah, yaltunde ko ɓooyani to Galle Saato Papyrus Afrique. Caggal defte makko ɗiɗi fento: “Ñaawoore” e “Firtaare”, Islaam e Pinal Fulɓe kanum ari go he mbaydi ngoɗndi. Ndee ɗoo kanum wonaa fento e fefindo, kono nde fawii ko he ganndal ngal joom mum anndi renndo mum gila nder haa boowal, ruttii kadi tabitiniri ɗum daliilaaji ƴoogaaɗi he defte binndaaɗe he ɗemngal Pulaar, Arab, Engele e Farayse.

jokku taro

Nana Asma’u, dewbo Pullo kaɓananooɗo Wellitaare dewbo duuɓi 100, ko adii dillere Feminisma

Nana Asma’u walla Neene Asmaawu, sabu ko noon woni innde ndee tigi, ko dewbo pullo lolluɗo he nder daartol Afrik kam e daartol diine Islaam. Neene Asmaawu (1793-1864) ko ɓiy Seyku Usmaan Dan Foodiyo, diidnooɗo laamu Fulɓe Sokoto o. Ko o dewbo ganndo, joom tiiɗndi e geɗal mawngal he nder leydi Sokoto (Nigeria), keɗananooɗo kadi o wonnoo.

Jokku taro

Juulade Taaske walla juulde layya: Hol ko woni Iwdi mum

He nder Aduna Allah oo kala hannde, juulɓe ene mawnina ñalawma juulde Taaske1 walla mbiyen Juulde Layya. Juulɓe ene mawnina ñalawmaaji keewɗi, ko wayno Juulde Koorka, Haaraan, walla won he nokkuuji Mawluuda, (jamma jibineede Nelaaɗo Allah) kono ko Taaske woni juulde ɓurnde mawnude he nder juulɗeele Islaam. Juulde Taaske ene hawrita e hijjoore to Makka, wooturo he jookli Islaam.

jokku taro

Mansa Musaa, Laamɗo Afriknaajo ɓurnooɗo Alɗude he winndere fof

Mansa Musaa, laaminooɗo joomaandu Mali e teemadannde sappo e nayaɓere (1400) woni neɗɗo ɓurɗo alɗude e ko anndaa he daartol. Ɗuum wonaa deftere balliftooɗo Afrocantrist hesere jaŋtii ɗum, alaa, ko jaaynde Ameriknaare wiyeteende celebritynetworth.com e kuɗol Brian Warner, yaltini ɗum ñalnde 13/10/2012.

jokku taro

Duuɓi sappo e go’o caggal ko Murtuɗo maayi haa jooni defte makko muulaaka.

Hannde waɗi duubi sappo e go’o ko Mammadu Sammba Joop, ɓurnooɗo lollirde Murtuɗo walla Baaba Leñol, hooti saare ngoonga. O yahii kono o naworaani ñamaande leñol Fulɓe kono Fulɓe kam ene njoganiimo tawo ñamaande. Murtuɗo rokkiino nguurndam mum fof leñol Fulɓe e ɗemngal Pulaar. O hirjinii Fulɓe he winndude, janngude e janngin’de ɗemngal Pulaar. O jannginii, o heblii jannginooɓe kadi o wallifiima defte keewɗe he ɗemngal Pulaar. Kono ɗeen defte noon haajooni leñol ngol daraaki he no ɗe muuldaa. Ɗuum ko ñamaande teddunde, nde yontii leñol ngol ene ƴeewa no rootorii ɗum.

Jokku taro

Nde naange woni deweteeɗo: Diine Fulɓe Gaadanteejo e hol ko woni Harameeji jeeɗiɗi he biyɗe Yero Dooro Jallo

Diine ina jeyaa e pine pulaagu ɓooyɗe gila Fulɓe peeñi to dunuyaa faade hannde, ɓe meeɗaani seertude e diine. Ɓe ngadii anndireede ko rewooɓe diine naange, oon ko e diineeji ɓooyɗi jeyaa. Peeñgol makko, ina hoddiree 8000 kitaale ko adii jibineede Isaa.

Jokku taro
« Older Entries