Category Archives: Daartol Fulbe

Duuɓi sappo e go’o caggal ko Murtuɗo maayi haa jooni defte makko muulaaka.

Hannde waɗi duubi sappo e go’o ko Mammadu Sammba Joop, ɓurnooɗo lollirde Murtuɗo walla Baaba Leñol, hooti saare ngoonga. O yahii kono o naworaani ñamaande leñol Fulɓe kono Fulɓe kam ene njoganiimo tawo ñamaande. Murtuɗo rokkiino nguurndam mum fof leñol Fulɓe e ɗemngal Pulaar. O hirjinii Fulɓe he winndude, janngude e janngin’de ɗemngal Pulaar. O jannginii, o heblii jannginooɓe kadi o wallifiima defte keewɗe he ɗemngal Pulaar. Kono ɗeen defte noon haajooni leñol ngol daraaki he no ɗe muuldaa. Ɗuum ko ñamaande teddunde, nde yontii leñol ngol ene ƴeewa no rootorii ɗum.

Jokku taro

Nde naange woni deweteeɗo: Diine Fulɓe Gaadanteejo e hol ko woni Harameeji jeeɗiɗi he biyɗe Yero Dooro Jallo

Diine ina jeyaa e pine pulaagu ɓooyɗe gila Fulɓe peeñi to dunuyaa faade hannde, ɓe meeɗaani seertude e diine. Ɓe ngadii anndireede ko rewooɓe diine naange, oon ko e diineeji ɓooyɗi jeyaa. Peeñgol makko, ina hoddiree 8000 kitaale ko adii jibineede Isaa.

Jokku taro

Bubakar Jallo Teli: Mande Afrik Ruttata Teddungal Koolaaɗo mum Kuuɓal Garwaniijo?

Ko ñalnde Mawbaare (Talaata) 1 Mbooy (Mars) 1977, he saanga beetawe, Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngootaagu Afrik garwaniijo o maayi he nder dummbirdu 52 to Camp Boiro, Konaakiri leydi Lagine (la Guinée).

Duuɓi cappanɗe nay e ɗiɗi (42) njawtii caggal ko ɗum waɗi, kono sukaaɓe Afriknaaɓe heewɓe nganndinaaka holi oo ɓiyɗo Pullo, gorko Afriknaajo, kaɓanaaɗo ngam rokkitde Afrik jeytaare e ndimaagu mum. Hare hakkilantaagal e ñeeñal nde o sippiraa he nder batuuji winndereyankeeji, ɗi he nder mum en hay añɓe makko ene keɓtini haayaneede mo konngol e laaɓtude makko jiyanɗe. Darnde makko he mahde ngootaagu leyɗeele Afrik ngam haa mbaawa tabitin’de nguun ndimaagu e ndeen jeytaare ko huunde seedtinnde.

Jokku Taro

Seyku Usman Dan Fodio: Noddaandu Islaam e Mbayliigu Dawrugol

Waaju e Noddaandu (Da’wa) Seyku Usmaan fof e wonde haa jooni sanɗa jokkuɗo e yiylaade ganndal e wonde ceerno joom fosinaaji ne, haɗaani ɗum wonde baajotooɗo e noddoowo e nder diine Islaam. Sikke alaa, nootagol ngol yimɓe ɓee nootittonoo e noddaandu makko nduu e keɗtagol maɓɓe waajuuji makko ɗii, ɓeydiima suusnude-mo e softinde-mo he yaajnude da’wa makko o haa o yettinoyi ɗum e nder gure goɗɗe e nder falnde maɓɓe e leydi maɓɓe Gobir.

Jokku Taro

Daartol Senegaal Kuuɓnungol, tummbitte joy gadane ɗee Njaltii.

Winnditaade daartol Senegaal ngam rimɗitin’de hakkillaaji ɓiyɓe leydi ndii, ko ɗuum woni fayndaare goomu daartiyankeeɓe wittooɓe umminɓe eɓɓaande ngam winnditaade daartol Senegaal kuuɓnungol ngol ene tijja maa won noogaas e joy(25) tummbitere .

Jokku Taro

Pulaagu, Islaam e Ganndal

  Natal Seyku Usmaan Dan Fodiyo (1)

Sayku Usmaan Ɓiy Foodiyo ko gooto e mujaddid en ɓurɓe teskeede e nder daartol Islaam haa ɓuri teeŋtude noon e nder ɓaleeri Afrik. Dan fodio (firti ko ɓiy Foodiyo e hawsankoore) hono no o ɓuri lollirde, ko Pullo jeyaaɗo to leydi Hawsa. Ceerno Maamuudu Jah mo Pete (Fuuta Tooro) ene wiya ko o Demdemo (yettoode makko ko Dem) kadi iwdi makko ko Jamaa-Alwaali, diiwan Tooro e nder leydi Fuuta Tooro.

Jokku Taro
« Older Entries