Category Archives: Muritani

Ɓataake faade e renndo Muritani

Ɓataake faade e Renndo Muritani Woodaani konngol kattanngol jaŋtaade hurum, hiisa, njeeɓoor e hoolaare mawnde nde njogii-mi faade e Renndo. Tolno toowngo ɗo paw-mi ngo ɗoo addanii kam mahde danki miijanteeri ndaɗɗiiki kala golle am paatuɗe e ɓamtaare dow miijo dartoriingo ngardiigu Renndo yeeso geɗe bayɗe no Ngenndi, maa Laamu, walla nii ko innatee Ndenndaandi.

jokku taro

Hol ko jogori Wonde Janngo Pulaar he nder Muritani?

Ñalnde 24 Morso 2022, Batirdu Ngenndi Muritani ɓenninii kuulal eɓɓaande mbayliigu tippudi jaŋde he Muritani. So ɗuum siynaama maa waɗtu ɗemngal Arab janngirngal he kala tolno kadi e kala fannuuji. Ɗuum firti tuggude gila he duɗe tokoose, hakkundeeje, haa e jaaɓi-haaɗtirde janngirde Arabeere  wontata koko waɗɗii. Ɗemngal Faraysinkoore ngal Muritaninaaɓe kuwtortonoo gila ko adii jeytaare mum en haa jooni, kadi gonnongal ɗemngal mum lawakeewal (langue officielle) caggal nde Muritani heɓi jeytaare mum ngal, kanum sortaama he ɗemɗe laawɗinaaɗe leydi ndi.

Jokku Taro

Muritani: Fayndaare Eɓɓaande kuulal tippude jaŋde ko yoo ɗemɗe ɓaleeɓe cornoye les ndalla.

Dukooji e ko yowitii e hol ko foti wonde identitee leydi Muritani, ko duko fuɗɗiingo gila he kebungal jeytaare Muritani ndimaagu mum dawrugol. Mbele Muraitani so rimɗii foti ñaantoraade ko wutte mum capataagu,ɗuum firti wonde leydi safalɓe gila to pinal haa e ɗemngal e kala maandeeji (symboles) mum? Walla Muritani foti ko faarnoraade wonde leydi leñɗi keewɗi, pine, e ɗemɗe keewɗe ceertuɗe?

jokku taro

Hiisiwal-Mathematique- he Pulaar, jaltugol deftere hesere nde Dr Muhammudu F. Sih

Caggal defte makko  Binndanɗe Hiisankooje (2016) e Gannde Hiisiwe (2019) Dr Muhammadu Faalil Sih yaltinii deftere mum tatiɓere he Hiisiwal (mathématiques). Ñoggannde Silo Hiisiwo, ko noon woni tiitoonde deftere ndee, yowitii ko he hiisa caltiwa e kiɓɓiwa, so en ndeftii he konngol Ceerno Bookara Aamadu Bah, binnduɗo ngardiindi deftere nde o. Ko ɗum fannu toowɗo he nder hiisiwal janngateeɗo he duɗe jaaɓihaaɗtirde.

Jokku Taro

Duuɓi sappo e go’o caggal ko Murtuɗo maayi haa jooni defte makko muulaaka.

Ko he nduu ɗoo lewru, ñalnde 11 Korse (Juin) 2021 waɗata duuɓi sappo e go’o ko Mammadu Sammba Joop, ɓurnooɗo lollirde Murtuɗo walla Baaba Leñol, hooti saare ngoonga. O yahii kono o naworaani ñamaande leñol Fulɓe kono Fulɓe kam ene njoganiimo tawo ñamaande. Murtuɗo rokkiino nguurndam mum fof leñol Fulɓe e ɗemngal Pulaar. O hirjinii Fulɓe he winndude, janngude e janngin’de ɗemngal Pulaar.

Jokku taro

Kaalgol ɗemɗe ngenndiije to Suudu Batirdu Ngenndi Muritani: Hol ko faayaa heen?

Ko ɓooyaani ko, laamu Muritani ƴettii kuule kese ngam ittude ɗemngal Farayse he ɗemɗe kaalateeɗe he nder Batirdu Ngenndi he, ɓe lomtiinii ɗoon ɗemɗe ngenndiije Muritani, woni Pulaar Sooniŋkoore e Jolfe (Wolof) yantude e Arabeere. Sinno rewiino ɗo foti rewde ɗoo ɗuum ko kabaaru belɗo wonan’de ɓeen haɓantenooɓe ngam yoo ɗemɗe ngenndiije ɗee keɓtine fotde duuɓi jooni keewɗi.

jokku taro
« Older Entries