Binndi Pulaar

Iran nana raaŋani duunde Afrik ene yooɓii njogitaari mum semmbe ɗaatɗo “soft power” (hono no laamuuji tuubakooɓe ɓee noddirta ɗum ni), teeŋti noon he kuutorɗe maɓɓe diine e nehdi (jaŋde) ɗe ene coomii he duɗal jaaɓi haaɗtirde Al-Mustafa, cosaangal nde ɓe ndentini duɗe maɓɓe ɗiɗi diineyankooje puɗɗingal golle mum lawakeeje he 2008. Duɗal ngal ene tuugnoo he kuutorɗe mum keewɗe ngam waawde yettaade payndaale mum rewrude he sentaruuji maɓɓe keewɗi. Duɗe walla juɓɓule jowitiiɗe he maggal, jaayndeeji (magasin) ɗi ngal walliftoo, kam he progaraamuuji jaŋde ɗi ngal lelnata.

Duɗal Jaaɓi Haaɗtirde Al-Mustafaa ene yaajni coppuli mum hannde he nder duunde Afrik, rewrude he cate maggal 17 mawɗe gonɗe he nder diiwaanuuji Afrik ceertuɗi. He ngal huufi ko ene wona 100 sentar, duɗe, jamaaji,e njuɓɓudeeji diineyankeeji he nder 30 leydi Afrik, ko wayno Nijeeriya, Nijeer, Tansani, Madagaskaar, Senegaal, Konngo, Kudduwaar, Komoor,Uganndaa, Kamruun, Sera Lewon, e Afrik mo Worgo.

Fayndaare Iraan he yaajnude yuɓɓo Al-Mustafaa he nder leyɗeele Afrik, hono no leyɗeele koloñal ɓennuɗe ɗee ni, ko yiɗde mahde peeje Iraan he nder Afrik, ngam haa waawa wallude ɗum he faggitaaje nafooje e yettaade payndaale mum geo-estaraatejik, teeŋti noon he sarde yiyannde maɓɓe rewolison, waawde naatde he nder renndooji Afriknaaɓe, yuɓɓooji mum en, hoomtude ardiiɓe mum en, e sarde yiyannde Shi’a Islaam.

Hayso Iraan ene huutoroo doole mum ɗaatɗe “soft power” ngam sarde hodooji (influence) mum he nder Afrik ne, fayndaare maɓɓe ɓurnde mawnude ko wonde yeeyooɓe kaɓirɗe konuŋkeeje. Ma en njiy he yumre ɗiɗeɓere nde darned Iraan he yoga kareeli ɓaɗooji he nder jookdu Afrik.

Ɓattondiral Al-Mustafaa e Rabiɗa

He yontere yawtunde ndee, ñalnde Hooreebiir 26 Seeɗto (Abril) joɗnde mawnde jooɗiima to gooto he Hotelaaji Ndakaaru (Sea Plaza) ngam yuɓɓinde yeewtere he ko yowitii he diine e renndo. Tiitoonde yeewtere ndee ene waawi firdeede: « Njuɓɓudi renndo tuugnaade he Qur’aan,  yiyannde Alhajji Sayku Umar Al-Fuutiyyu Tall e Imam Seyyed Ruuhullah Khomyni. Yuɓɓini yeewtere ndee ko Fedde annduɓe (seernaɓe Islaam) Senegalnaaɓe walla no nde ɓuri lollirde la Ligue Islamique des Oulémas du Sénégal/ رابطة علماء المسلمين في السنغال nde ardii ɗum Ceerno Madaani Muntaga Taal e yuɓɓo Irannaaɓe hono duɗal jaaɓi haaɗtirde winndereyeewal Al-Mustafaa.

Toɓɓere ndee ko faayodinnde kadi waawnde yaajde, wonaa tan jeewte kono hay defte keewɗe ene mbaawi winndeede heen, kadi nii so alla, defte keewɗe e wiɗtooji keewɗi mbaɗaama heen.

Ɗiɗo ɓeɓe cuuɓii kadi yeewtude jiyanɗe mum en he renndo tuugniingo he dow tinndinooje Qur’aan e sariyaaji Islaam ɓee ne, gooto e mum en kala ko golliiɗo he oon ɗoon fannu ko mawni ko daartol yejjittaa. Haysinno tawii yontaaji maɓɓe ngonaa gootum, weeyooji e pine renndooji ɗi ɓe noddatnoo ɗii wonaa gootum kadi pewje ɗe ɓe kuutorii ɗee ne ene ceerti, waasataa to timmal golle joofanɗe maɓɓe ko gootum.

Renndo Sayku Umar Al-Fuutiyyu Taal

Sayku Umar Al-Fuutiyyu ko umminnooɗo jihaad ngam mahde renndo diineyankeewo he nder Hiirnaange Afrik, haysinno nguurndam maggo juutaani ne, ngo yaajiino sanne. Sabu e ngo renndinno huunde he leydi Senegaal hannde, huunde e Muritani, huunde e Gine Konaakiri e wertaango Mali hannde ngoo haa ni huunde Burkina Faso. Ene gasa ko kanngu woni laamu ɓurngu yaajde he nder daartol laamuuji Afrik, haysinno eɗen nganndi laamuuji Ganna, Mali, e Sonngaay ene njahatnoo won e sahaaji haa njetto leyɗeele ɗe limɗen dow ɗee kala. Sayku Umar noon ene jeyaa e ko telɓini laamu mum, hawrude e laamuuji koloñaal e jiimgol Oropnaaɓe leyɗeele Afrik. Hareeji hakkunde makko e maɓɓe haɗii mo waawde hiilnaade yiyannde makko ndee e waawde mahde e tiiɗtinde darogol laamu ngu o sommpunoo ngu. Kono ceerno o ene seedtanaa wonde luggiɗɗo pewje hare, hono no o seedtoranaa wonde mayo ganndal, joom pinal jaajngal sabu makko yillaade e ko ɓuri heewde he dowlaaji Islaam e duɗe ganndal e yonta makko ko wayno Fuuta Jaloo, Sokoto, Hamdallaay e Tummbukutu he nder Hiirnaange Afrik. Ko noon ne o yilliima duɗe Fuɗnaange Hakkundeejo ko wayno Jaaɓi Haaɗtirde Al-Ashar, Makka, Madiina, Shaam ha Jorisalem. O yiyondirii e annduɓe ɓurɓe jaɓaneede ganndal he yonta makko, o soccondirii e mum en ganndal kadi mo woni heen kala e maɓɓe  jaɓaniimo wonde ko o mayo ganndal ngo huuɓataa.

Islaam he nder Hiirnaange Afrik (Bilaad As-Sudaan)

He nder hiirnaange Afrik ɗo Umar Saydu Taal jeyaaɗoo, ene wiyee Islaam fuɗɗiima naatde ɗoon gila he teeminannde 8 ɓere, rewrude he jokkondiral hakkunde julankooɓe juulɓe ummortonooɓe rewo Sahraa tacca jeereende nde ene ngara jaagaade (julaade) he nder ɓaleeri  Afrik. Kono ko he teeminannde 11ɓere laamɗo Tekruur, biyeteeɗo Njaay Waar Jaabi (hedde1035) fuɗɗii gollirde kuule Sariya ngam ñaawirde ɗum he renndo Tekruur. Caggal Njaay War Jaabi, laaɓaani so laamɓe Tekruur njokkii hutoraade Sariya nde tawnoo laamuuji keewɗi ceertuɗi lomtondirii ɗoon. Kono daartiyankooɓe Muslim en ( Juulɓe) ɓee ene pillo wonnde Islaam ene yaajno he nder Tekruur, walla ko toon Islaam ɓurnoo yaajde he nder Hiirnaange Afrik.  Laamɓe Hiirnaange Afrik heewɓe ne naatii he diine Islaam, kadi kuutoriima Sariyaaji Islaam e njuɓɓuɗeele mum ngam yuɓɓinde renndooji mum en. Ene jeyaa heen laamu Mali ngu Sunnjata Keytaa (hedde 1214-1255) sosnoo he teeminannde 13 ɓere wuurngu ko juuti caggal makko.Ene jeyaa e laamɓe mayri ɓurɗo lollude he daartol woni Mansa Muusa (Hedde 1307-1337) mo yahdu mum Hajju wonndude e sate mawɗo kadi tawi ene yooɓi ngalu heewngu he kaŋŋe, ene haaltee haa jooni he daartol. Nde o artata ndee o ardorii e annduɓe Juulɓe heewɓe fanniiɓe he ganndal Islaam kanum e mahngo (Architecture), ɗuum ɓeydii yaajnude ganndal Islaam no feewi e huɓɓude duɗe mawɗe teskaaɗe he nder daartol hiirnaange Afrik, ko wayno duɗe Timmbuktu e Gaawo. Caggal ɗuum laamu Sonngaay (1460- 1591) kanum ne lomi. He naange e hoore maggu ko kamɓe njiimnoo ko ɓuri heewde he leydi Muritani hannde, Mali, Nijeer e huunde Nijeeriya. Kamɓe ne laamɓe maɓɓe gilaa e Soni en (lefol adiiɓe laamaade ɓe) haa e Askiyaa en (lefol sakkitiiɓe ɓee) ko juulɓe ngonnoo kadi ko Sariya Islaam kuutortonoo, haysinno noon keeweendi e yimɓe dowrinkooɓe ɓe ene keddinoo he rewde diineeji Afriknaaɓe gaadanteeji.

So en ƴeewi wadde, denndaangal ɗiin laamuuji mawɗi ɗi njaŋtiɗen, ƴellitii ko he wertaango wooto, ko ɗi moɗ-moɗondirat tan, kadi eɗen teskoo gila he yonta Tekruur, laamɓe diiwan Hiirnaange Afrik heewɓe kuutoriima sariya Islaam ngam yuɓɓinde renndooji mum en, hayso tawii noon wonaa yimɓe ɗiin renndooji fof ngoni juulɓe, kadi ene heewi laamuyon tokoson ɓe ardiiɓe mum en ngonaa juulɓe walla hayso ene innitoroo ko juulɓe ne, ene njokki huutoraade diineeji Afrik ɓooyma e tooruuji mum en, tawi ngoni ko he les njiimaandi ɗiin laamuuji mawɗi ɗi kaalɗen.

 Ko caggal ɗiin laamuuji mawɗi ɗi njaŋti ɗen, ari ko wiyeetee laamuuji jihaadiyankeeji Fulɓe walla mbiyen tan ko ndeen laamuuji Seerenɓe Fulɓe koonii he dow wertaango Bilaad As-Sudaan, tawii kannji fof ɗi njuɓɓinaa ko he mbaydi dowlaaji Islaam, kadi ɗi ñaawirta ko Sariyaaji Islaam. Ɗiin ngoni Fuuta Jalon (1725-1896), Fuuta Tooro (1776-1861 kono 1877 naatti he Senegaal), Laamu Sokoto (1804-1903), Diina Maasina (1818-1862).

Ko he oon yonta Umar Saydu Taal (1794-1864) Jibinaa he nder Fuuta Tooro wiyetenoondi hanki Tekruur. Baaba makko Saydu Atumaani Taal ene jeyanoo he seernaaɓe janngoynooɓe to duɗal Pir, nde ngarti Fuuta kaɓaa ngam liɓde laamu Deeniyankooɓe (1512-1776) laaminooɓe Tekruur ko ene ɓura duuɓi teemedde ɗiɗi e feccere. Ko Koli Teŋella Bah, cosnooɗo nguun laamu Deeniyankooɓe, wayli innde Tekruur o innitiri ɗum Fuuta Tooro. He 1776, nde ɓeen seernaaɓe Fuutankooɓe liɓi laamu Deeniyankeeɓe, ɓe lomtini ɗum laamu Almameeɓe, laamu seernaaɓe tawi yuɓɓo mum fawii ko he ñaawooje Sariya e tinndinooje Islaam.

Wadde so en tonngii, ma en njiy wonnde wertaango ngo Sayku Umar Al-Fuutiyyu Taal jibinaa he mum ngoo, foti ko Fuuta Tooro (Tekruur) ɗo o jeyaa ɗoo walla ko leyɗeele hiirnaange Afrik ɗe laamu makko yettoyinoo ɗee he kuuɓal, Islaam naatiino heen ko ene ɓadoo duuɓi ujunere ko adii yonta makko. Kadi ngoon wertaango (Bilaad As-Suudaan) ɓooyi wonde dingiral konuuji e laamuuji moɗ-moɗtondirooji, tawi kadi Islaam e pine mum ɓooyii jogaade heen geɗal e darned seedtinnde.

Hol ko waɗi Iraan ene ƴama leyɗeele Afrik? Rogere 2